Rauno Heikkilä toimii professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksikössä. Parasta Heikkilän työssä on uusien asioiden keskeytymätön tulva ja jatkuva oppiminen. Myös kansainvälinen yhteistyö on antoisaa. Tutkimustyö kiehtoo Heikkilää kokonaisuudessaan: Mielenkiintoista on niin uusien tutkimus- ja kehityshankkeiden suunnittelu sekä yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien hankkiminen kuin tutkimuksen toteutuskin, joka on jatkuvaa kokeilua ja innovointia. ”Raportointi on ehkä työläin vaihe, johon ei koskaan jää riittävästi aikaa”, Heikkilä sanoo.
Heikkilän työpäivät täyttyvät uusista asioista ja aika ei aina riitä kaikkeen. ”Joudun koko ajan priorisoimaan ja silti osa asioista jää tekemättä”, Heikkilä kuvailee. ”Yritän silti olla viemättä töitä kotiin illaksi ja viikonlopuksi – aina se ei onnistu, mutta olen yrittänyt olla tiukkana.” Tutkimus luonteenomainen työnsarka
Pudasjärven kasvatti Heikkilä opiskeli diplomi-insinöörin perustutkintoonsa rakennustekniikkaa, ja sen jälkeen ”kaikkea mahdollista, mutta erityisesti mittaustekniikkaa ja koneautomaatiota”, tohtoriksi saakka.
Heikkilä haki lukion jälkeen ensimmäisenä arkkitehtuuriopintoihin, mutta ei päässyt sisään. Veli suositteli Heikkilälle matematiikan ylioppilaskoetulosten perusteella teknillistä tiedekuntaa, jonne Heikkilä päätti hakea sekä rakennus- että konetekniikan puolelle. ”Heitin arpaa ja valituksi tuli rakennustekniikka”, Heikkilä muistelee.
Tämän jälkeen ala on vienyt mennessään. ”Työurani alussa olin pari vuotta insinööritoimistossa suunnittelijana, sen jälkeen kehitys- ja tutkimustehtävissä oikeastaan koko ajan. Koen olevani perusluonteeltani tutkija.” Vauhdilla etenevä ala kaipaa uusia kehittäjiä ja tutkijoita
Uusille tekijöillekin olisi alalla tilausta. Älykkään liikenteen ja automaation sovelluksia kehitetään huimaa vauhtia, ja liikenneala liittyy kaikkeen teollisuuden ja yhteiskunnan toimintaan. Uusia liikenteen älypuhellinsovelluksia ja autonomisia ajoneuvoja testataan ja kehitetään koko ajan. ”Tänne tarvitaan paljon uusia kehittäjiä ja tutkijoita”, Heikkilä toteaa.
Heikkilä antaa tunnustusta suomalaiselle liikennehallinnolle liikennealan tavoitteellisesta uudistamisesta ja kehittämisestä. Infra-alan tietomallintamisen liittäminen liikenteen älykkääseen ohjaukseen ja hallintaan on hänen mukaansa alan seuraava suuri haaste.
”Liikenteen automatisointiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rahoitusta. Teollisuuden lisäksi tutkimuslaitosten kytkentä tähän yhteistyöhön on yksi olennainen rahoituskohde,” Heikkilä sanoo.
Kirjoittanut: Outi Vartiainen
Juttu julkaistu alun perin Fintripin sivuilla.