Oulun yliopisto tutkii, miten puoliautomaattinen rekkakolonna vaikuttaa kuljettajiin ja ajamiseen yleisillä teillä.
Oulun yliopiston parkkipaikalta Linnanmaalta starttasi torstaina kolme puoliperävaunurekkaa peräkanaa kohti Lappia testiajoja varten.
Oulun yliopisto on aloittanut Platooning Finland -projektin, jossa kokeillaan vuoden ajan talvi- ja kesäolosuhteissa eri tavoin automaattista rekkakolonnaa ja sen vaikutuksia muun muassa kuljettajiin, ajotilanteisiin, infraan sekä ohjaukseen ja valvontaan.
Projektiin osallistuvat myös Traficom, Ahola Transport Oy, Oy Attracs Ab ja Scania CV AB Ruotsista.
Monet ajoneuvovalmistajat ovat viime vuosina kehittäneet automaattisesti tai puoliautomaattisesti liikkuvia rekkoja. Scanian autoissa olevaa teknologiaa ei Kalevan toimittajia päästetty torstaina näkemään.
Professori Rauno Heikkilän mukaan odotukset automaattisen tai puoliautomaattisen kolonna-ajamisen kehityksestä rekkaliikenteessä ovat kovat. Tutkimuksella selvitetään, mitä vaikutuksia voidaan saavuttaa. KUVA: Pekka Peura
Sopeutuva vakionopeussäädin on yleinen jo esimerkiksi uusissa henkilöautoissa. Rekkojen järjestelmissä kerätään ja hyödynnetään ajamiseen liittyvää tietoa vielä tätä monipuolisemmin.
Kaavailujen mukaan tulevaisuudessa kahden tai useamman rekan yhdistelmällä niin sanotussa Platooning-menetelmässä ihmiskuljettaja ajaa kolonnan ensimmäistä rekkaa, jota 1–4 muuta rekkaa seuraa automaattisesti niin, että ohjauskin on teknisten järjestelmien vastuulla.
Oulusta startanneessa rekkakolonnassa kaikissa autoissa on kuljettaja, joka ohjaa autoa. Automatiikka huolehtii oikean etäisyyden säilymisestä autojen välillä.
Tähänkin asti jotkut kuljettajat ovat tilaisuuden tullen ajaneet lähituntumassa edellä ajavan rekan perässä pienentääkseen ilmanvastusta ja säästääkseen polttoainetta.
Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuden siihen, että perässä ajo onnistuu optimaalisilla ja myös entistä pienemmillä etäisyyksillä turvallisesti, koska teknologian avulla perässä kulkevat autot voivat reagoida edellä ajavan auton nopeudenmuutoksiin nopeammin kuin pelkästään kuljettajan hoitamina.
– On paljon kysymysmerkkejä, kun on kyse raskaasta liikenteestä ja ruvetaan käyttämään automaattista ohjausta, Heikkilä sanoo.
Kuljetusliikkeet hakevat uuden tekniikan käytöllä polttoaineensäästön ja päästövähennysten lisäksi lisääntynyttä lepoaikaa kuljettajille niin, että kuljettajat väsyisivät vähemmän.
– Levähtääkö kuljettaja, kun hän ei yhtä aktiivisesti aja? Voiko hän silloin ajaa pitempään?
Vuorovaikutus muun liikenteen kanssa on iso asia, samoin tieväylien laatu ja valinta.
– Jossakin autot kokontuvat ja lähtevät ajamaan letkassa. Pitääkö matkalla olla pysäköinti- ja turvapaikkoja enemmän? Heikkilä pohtii.
– Talviset olosuhteet ovat yksi kysymys. Kun rekkaletkalla ajetaan liukkaalla kelillä alamäkeen ja yllättäen tulee eteen jotakin, miten jarrutus ja väistäminen toimivat?
Yliopiston projektissa käytettävät autot ja niiden tekniikka on ruotsalaisen Scanian, mutta yliopisto laittaa myös omia antureitaan autoihin.
Heikkilä on ollut mukana Ruotsissa testiajoissa, joissa myös automaattinen ohjaus on ollut rekoissa käytössä.
– Siellä se tuntui toimivan ihan hyvin, Heikkilä sanoo.
Alkuperäinen juttu ja juttuun liittyvä video julkaistu Kalevan sivuilla 28.3.2019: https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-yliopistossa-tutkitaan-automaattisen-rekkaletkan-hyotyja-kolme-autoa-lahti-perakanaa-oulusta-lappiin-testiajoja-varten/817677/